Aminet 52/Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso/Aminet/docs/mags/saku15.lha/Teksti/Futuro.txt

Text File | 1999-10-28 | 12KB | 168 lines

5
1*

{3                           Futurologisia skenaarioita
{3                           --------------------------

                                Timo Kämäräinen


Tämä artikkeli on syntynyt Heimo Laukkasen kirjoituksen "Mediakuvat"  (Saku  13)
innoittamana.  Kyseisessä  artikkelissa   Laukkanen   käsittelee   tulevaisuutta
ylistäen samalla teknologian mahdollisuuksia. Hän myös  tyrmää  mielestään  kli-
seemäiset vastaväitteet. Laukkanen kohdistaa kritiikkinsä pääasiassa Antti  Apu-
sen teknologiakriittiseen artikkeliin "Tiedon valtatietä valvontakameroiden hel-
vettiin" (Soundi 3/95). Oikeastaan kirjoitukseni on kriittinen puheenvuoro Lauk-
kasen mielipiteiden tiimoilta. Olen pyrkinyt kirjoittamaan  käyttäen  uskottavia
argumentteja,  jottei  kirjoitus  olisi  ainoastaan  turhaa  sananhelinää   vaan
herättäisi jokaisessa lukijassa edes jonkinlaisia tuntemuksia.

Mielestäni aikakauttamme - kuten myös Laukkasta -  vaivaa  erityinen  media-  ja
teknologiakriittisyyden puute. Apunen on siinä mielessä  rohkean  erilainen  ny-
kypäivän mainstreamiin nähden. Laukkanen kuitenkin kirjoittaa Apusen  artikkelin
fobioiden aiheuttaneen hänessä lähinnä naurunpurskahduksia. Olivatpa nuo  fobiat
melkein mitä tahansa, on Laukkasen kommentti erittäin tyypillinen "teknofanaati-
kon" esittämäksi. Kyseiselle ihmismallille on erittäin tyypillistä verhota  tek-
nologian mahdolliset haittavaikutukset mukamas järkevän, väistämättömän ja ennen
kaikkea "positiivisessa" mielessä nousujohteisen kehityksen alle. Kritiikkiä  ei
saisi kuitenkaan tyrmätä, vaan siitä pitäisi ottaa vaari.  Esimerkiksi  vuosisa-
tamme alun teknofanaatikot pitivät röntgensäteitä pätevänä  hoitokeinona  jokai-
seen vaivaan. Muutaman vuoden kuluttua he huomasivatkin sen tehokkaaksi,  joskin
turhan "lopulliseksi" hoitokeinoksi, kun potilaat alkoivat kuolla  syöpään,  eli
kritiikki olisi silloinkin ollut paikallaan.

Laukkanen aloittaa artikkelinsa Sakussa arvostelemalla ihmisiä yleisestä  viivo-
jen yhdistelystä cyberpunk-kirjailijoiden kauhukuvien ja todellisuuden  välille.
Haluan muistuttaa, että yllättävän suuri osa  kyseisten  kirjailijoiden  maalai-
luista on käynyt toteen aina ennemmin tai myöhemmin. Joskus kauan sitten  yleis-
nero Leonardo Da Vinci osasi kehitellä nykyaikaisen  sukellusveneen  prototyypin
jne. Aivan samalla tavoin voi  George  Orwellin  "Iso  Veli"  nähdä  päivänvalon
maanpäällisenä antikristuksena, joka valvoo jokaisen elämää. Noh,  äskeinen  oli
hiukan kärjistetty esimerkki, jonka  tarkoitus  oli  herättää  lukija  teknoajan
päiväunilta. Siihen onkin aihetta, sillä ihmiskunta  ei  kykene  näkemään  muuta
kuin jo häämöttävän tietokoneajan paratiisin, jonka ensiaskel mm.  Internet  on.
Todellisuus on usein toisenlainen, ja sen osoittaa mielestäni  hyvin  cyberpunk-
kirjailija William Gibsonin lausahdus (Newsweek, June 5, 1995).

"We live in a world where emissions from our refrigerators have caused the ozone
layer to evaporate and we'll get skin cancer if we sunbathe.  If  that's  not  a
science-fiction scenario, I don't know what is."

Laukkasen kirjoitus (kuten myös Apusen, johon hän viittaa) pyörii paljolti  val-
tiovallan, tietokantojen ja yleisen valvonnan  alueella.  Laukkanen  on  ottanut
tehtäväkseen toimia teknoevankelistana (Microsoftilla on kyseisen tittelin  alla
toimivia heppuja oikeasti) ja varmistaa lukija  tietotekniikan  mahdollistamista
eduista ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Yksi polttavimmista kysymyksistä on kaikkien valtion - tai valtioiden -  tiedos-
tojen kokoaminen yhdeksi yhteiseksi tiedostoksi. Laukkanen uskoisi sen rasvaavan
byrokratian rattaistot, mutta myöntää kyseisen järjestelmän olevan haavoittuvai-
nen. Hänen mukaansa esim. veroilmoituksen täyttäminen siirtyisi historiaan. Tot-
tahan se on, mutta kannattaako mukavuudenhalun vuoksi vaarantaa koko  demokraat-
tinen yhteiskuntajärjestys? Vallan keskittyminen yksiin käsiin, olipa muoto mikä
tahansa, on aina ollut varmuudella askel  kohti  diktatuuria.  Ihminen  on  ahne
olento - pohjimmiltaan eläin. Siispä kyseisen supertiedoston avainten haltijalla
olisi mahdollisuus hallita ihmisten elämää aivan miten haluaa.  Tosin  tiedoston
avainten haltijana olisi luultavasti iso ihmisryhmä eli jonkinlainen valtaeliit-
ti, mutta heilläkin on  yleensä  tapana  hyljätä  demokratian  perusperiaatteet.
Eiväthän Napoleon tai Hitlerkään toimineet yksinään. Joukossa tyhmyys tiivistyy?

Siirtyminen täysin elektroniseen rahaan tekisi järjestelmästä vieläkin  haavoit-
tuvaisemman. Raha on valtaa, eli kaikki valta  olisi  silloin  elektronista,  ja
vallassa oleva henkilö tai ryhmittymä voisi yhdellä  delete-nappulan  painalluk-
sella poistaa ihmisen kokonaan. Ei rahaa, ei identiteettiä -  ei  mitään!  Siinä
vaiheessa ei paljon lohduttaisi helppo verotusjärjestely, jota  Laukkanen  suit-
suttaa. Positiivisia puoliakin kyllä löytyy, sillä minun täytyy  kyllä  myöntää,
ettei elektronista rahaa ole helppo väärentää,  mutta  sen  haavoittuvaisuus  on
silti suuri uhkatekijä. Paatokselleni löytyy  myös  perusteita  todellisuudesta.
Hyvä esimerkki on Internetissä  toimivan  Citibankin  ryöstö  (ruotsalainen  DMZ
nr13/95). Asialla olivat venäläiset hakkerit, ja saaliikseen he saivat  kymmenen
miljoonaa dollaria. Osa rahoista on edelleen teillä tietymättömillä.

En halua, että seuraavaa esimerkkiä otetaan uskonnollisena paatoksena tai funda-
mentalismina, sillä se on tarkoitettu ainoastaan  uudeksi  näkökulmaksi  asiaan.
Edelliseen yhteen tiedostoon ja elektroniseen rahaan liittyen  löytyy  nimittäin
argumentteja myös Raamatusta. Kyseessä on luonnollisesti tulkinta asioista, mut-
ta useilla tahoilla Pedon merkki (ja luku 666) on  liitetty  ns.  antikristuksen
talousjärjestelmään. "...panemaan merkin oikeaan käteensä  tai  otsaansa,  ettei
kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon merkki tai sen
nimen luku..." (Ilm. 13:16-18) Yhdysvalloissa  on  jo  kehitetty  ns.  ikuiseksi
luottokortiksi/henkilöllisyystunnukseksi mikrosiru, joka sijoitetaan käteen  tai
otsaan, koska se ottaa virtansa ihmisen ruumiinlämmön vaihteluista. Antikristuk-
sen valtakunnassa kaikilla ihmisillä olisi kyseinen Pedon merkki ja he  olisivat
täysin Pedon vallan alaisia. Valta ei koskisi pelkästään rahaa  tai  henkilölli-
syyttä, vaan myös ihmisten persoonallisuutta. Tohtori Pat  Flanagan  kehitti  jo
60-luvulla Neurophone-nimisen laitteen,  joka  ollessaan  kosketuksessa  ihmisen
ihoon voi antaa käskyjä ihmiselle. Pedon merkkiin ei liene  vaikeaa  sisällyttää
Neurophonea, kun ottaa huomioon teknologian kehityksen.  Tulevaisuudessa  Raama-
tussakin mainittu tietokoneohjattu sekulaarinen maailmanjärjestys on  siis  mah-
dollinen.

Vaikkei aivan edellä kuvattu uhkakuva (ainakaan toivottavasti) toteudu, niin ai-
van lähelle tullaan pääsemään  ilman  antikristuksiakin.  Kulttuuriantropologian
professori Matti Sarmelan mukaan ihmiskunta on nimittäin siirtymässä  delokaali-
sesta postlokaaliseen kulttuurijärjestelmään. Se tarkoittaa siirtymistä tietoko-
neiden ja valtaeliitin hallitsemaan globaaliin järjestelmään. Sarmelan  käyttämä
esimerkki kuvastaa hyvin, mitä hän tarkoittaa. Kulttuurin perustehtävä  lokaali-
sessa kulttuurijärjestelmässä oli paikallisuuden ylläpitö, delokaalisessa  kehi-
tyksen manipulointi ja postlokaalisessa massojen valvonta. Tulevaisuuden  maail-
masta häviävät mm. kansallisvaltiot. Ihmiset elävät teknovallan  alaisina,  joka
on lähestulkoon diktatuuri, mutta ihmisillä on tosin henkinen vapaus -  he  ovat
vapaita ruumiistaan ja elävät  ainoastaan  virtuaalitodellisuudessa.  Hmmm.  Voi
vain kysyä, onko se sitä, mitä ihmiset todella  haluavat.  Sarmelan  ajatuksista
löydät lisää tietoa MikroPC-lehdestä, numerosta 3/95.

Edellä  mainittu  globaalisesti  tapahtuva  ruumiista  vapautuminen  olisi   to-
dennäköisesti kohtalokasta koko ihmiskunnalle. Yleisradion pääjohtaja Reijo Paa-
silinna kirjoitteli aikoinaan kyseisestä ongelmasta ja esitti  kysymyksen,  kuka
pitää valtaa fyysisessä todellisuudessa, jos ja kun ihmiset elävät  virtuaalito-
dellisuudessa. Silloinhan vaikkapa Saddam Hussein voisi mellastaa mielin määrin.
Onneksi ihmiset eivät irtautune ruumiistaan vielä ainakaan kovin  nopeasti.  Sen
kai osoittanee sekin seikka, ettei Internet ole  yksinään  kyennyt  tyydyttämään
fanejaan, vaan sen ympärille on syntynyt ääretön lauma perinteisiä lehtiä -  ni-
menomaan paperilehtiä, eli internetit ja virtuaalitodellisuudet  eivät  ainakaan
vielä ole vakava uhka ihmisyydelle.

Teknologian terveydellisiä uhkia käsittelinkin  jo  kirjoitukseni  alkupuolella,
mutta  tässä  niistä  vielä  lisää.  Suurin  osa  länsimaisista  ihmisistä  elää
päivittäin tekniikan ympäröimänä. Hyöty on toki kiistaton, onhan tekniikka ihmi-
selle verraton  kädenjatke  monessa  asiassa.  Usein  kuitenkin  darvinistisessa
äärimmäistä tehokkuutta vaativassa yhteiskuntamallissamme ihmiset joutuvat  tek-
niikan vuoksi moninkertaistamaan työpanoksensa - hehän  kilpailevat  teknologian
kanssa elannostaan. Työnteko on monille yhtä tuskaa, ja useat  joutuvat  jäämään
esim. varhaiseläkkeelle jne. Laitteiden suorat piilovaikutukset terveydelle ovat
myös heikosti tiedossa. Dagens Nyheterin kuukausiliitteessä  (muistaakseni  elo-
kuu) oli pitkä artikkeli ihmisistä, jotka olivat sairastuneet  mm.  näyttöpääte-
työskentelyn vuoksi. Uusin DMZ puolestaan kirjoittaa uudesta tutkimuksesta, jon-
ka mukaan tietokoneiden ääniohjaus vahingoittaa  ihmisen  äänihuulia  vakavasti.
Syynä on se, että ihminen puhuu koneelle hyvin epäluonnollisesti. Teknologia voi
siis olla vahingollista globaalin maailmankylän asukkaille, jos sitä ei  tutkita
tarpeeksi tarkkaan. Yleensä tutkiminen jätetään ajankohtaan, jolloin  se  on  jo
monien osalta aivan liian myöhäistä. Syynä on fanaattinen teknologian ihannointi
ja "Vaude!"-asenne.

Joitakin teknologian mahdollisia vaikutuksia ihmisiin on sentään onneksi tutkit-
tu. Valitettavaa on ainoastaan se, ettei näitä  tutkimustuloksia  ole  juurikaan
päästetty suuren yleisön tietoisuuteen. Puhun nyt tutkimuksista, jotka  käsitte-
levät teknologista aivopesua. Luin itse aiheesta  Dick  Suthpenin  artikkelista.
Hän on tutkinut aivopesua jo kymmenien vuosien ajan. Hänen mukaansa  on  mahdol-
lista piilottaa esimerkiksi musiikkiin piiloviestejä, joita ei  voida  mitenkään
jälkeenpäin siitä jäljittää, mutta kuuntelija tunnistaa viestit silti  alitajun-
nassaan. Myöskin televisio on mainio hypnotisointiväline. Suthpen  mainitsi  ar-
tikkelissaan, että laittamalla musta frame joka 32. ruutu, saadaan aikaiseksi 45
bpm (beats per minute) -hypnotisointitahti. Ihminen vaipuu lievään transsiin  ja
kokee mm. televisiomainokset käskynomaisina. Televisiota katsotaan  useassa  ta-
loudessa useita tunteja vuorokaudessa, eli transsia ei ole vaikea  saada  aikai-
seksi. On tosin huomautettava, että osa ihmisistä on herkempiä kuin toiset. Mut-
ta siltikin voinen väittää, että ihmismassoihin  voidaan  vaikuttaa  globaalisti
paljon enemmän kuin me suuret massat itse  tiedämmekään.  "Kyllä  kansa  tietää"
-lausahduksella ei ainakaan tulevaisuudessa ole vinhaa perää, eli  Sarmelan  en-
nustama postlokaalinen yhteiskunta tekee tuloaan vääjäämättä.

Uskon ja toivon, että monet esittämistäni kauhukuvista ovat turhia,  mutta  toi-
vottavasti artikkelini herätti lukijan pohtimaan  näitä  asioita.  Jos  herätti,
silloin tuntien uurastus oli vaivan arvoista, koska olen  saavuttanut  haluamani
päämäärän. Jos keksit jotain aiheeseen liittyvää, kirjoita ihmeessä Sakuun!  Lo-
puksi vielä kiitokset Heimo Laukkaselle hyvästä  kirjoituksesta,  joka  provosoi
minut kirjoittamaan tämän artikkelin. Jatka samaa rataa.